The Secret of Monkey Island: Special Edition

Walking Deadin uuden episodin jälkeen iski ihan järkyttävä himo seikkailupeleihin. Eilen sainkin sitten neronleimauksen ja päätin, että nyt viimeinkin pelaan ne kuuluisat Monkey Islandit - viimeinkin voisin kutsua itseäni pelaajaksi ilman, että häpeän puna nousee poskilleni! Paras koskaan pelaamani seikkailupeli on ehdottomasti The Longest Journey, ja erittäin hyvänä kakkosena tulevat Syberiat. Molemmat olivat mielikuvituksekkaita, kauniita ja tunnelmallisia pelejä kekseliäillä pulmilla ja ikimuistoisilla henkilöhahmoilla. The Secret of Monkey Island toki on aivan eri luokkaa huumorinsa kanssa, mutta tykkäsin siitä ihan älyttömästi. En ole pitkään aikaan nauranut niin paljon videopelille, tai oikeastaan millekään. Tyhmät vitsit eivät voi olla huonoja.

Aivan - molempiin tarvitsee tuollaisen härvelin!

Suureksi riemukseni pelisarjan kahdesta ensimmäisestä pelistä on tehty remaket parannelluilla grafiikoilla ja ääninäyttelyllä, joka oli ihan hämmästyttävän hyvää. Remakelta voisi odottaa korkeintaan keskinkertaista ääninäyttelyä, mutta tämä löi ällikällä ja teki hahmoista todella eläväisiä. Hauskasti pelissä oli mahdollisuus milloin tahansa vaihtaa alkuperäisiin grafiikoihin, mutta myönnän, että pelasin käytännössä koko ajan tällä uudemmalla versiolla. Käyttöliittymä oli nykypelaajalle alkuun hämmentävä, sillä komentoja löytyi look at, pick up, push, pull, talk to, close, open, use ja give. Kunhan niitä oppi käyttämään, peli sujui ongelmitta. Pulmat tuntuivat loogisilta, eikä niihin koskaan jäänyt jumiin kovin pitkäksi aikaa. Kuitenkin ne olivat sen verran haastavia, että niiden ratkaiseminen aiheutti muutamat riemunkiljahdukset. Läpäisyyn meni 8 tuntia.

Vanhat grafiikat ovat kyllä omalla tavallaan kauniit.

Ehkä hauskin osio pelissä oli sen keskivaiheilla, kun piti opetella miekkailua. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että miekkailussa pärjää se, joka osaa solvata vastustajaa parhaiten! Sitten vain seisomaan keskelle tietä ja haastamaan kaikki ohikulkijat, jotta heiltä oppii uusia solvauksia. I got this scar on my face during a mighty struggle! - I hope now you've learned to stop picking your nose! Pelin huumori oli juuri niin pöljää, että se iski minua suoraan makuhermoon. Oli ihan hillitöntä olla veden alla hukkumassa köyteen sidottuna, kun ympärillä oli kuusi teräasetta, joihin ei aivan yltänyt, ja laiturilla kaksi merirosvoa mietiskeli, pitäisikö heidän heittää veitsi veteen vai ei.

Nauroin tälle vitsille ihan liikaa.

Kyllä Monkey Island on ihan maineensa arvoinen. Suosittelen kaikille tätä special editionia, olit sitten pelannut pelin joskus lapsuudessasi tai et. Uudisversio on huolella ja rakkaudella tehty! Riemukseni samanlainen versio löytyy sarjan toisestakin pelistä, jonka pelaan varmaan myöskin piakkoin. Vähän vain huolestuttaa, mistä saan sitten sarjan kolmannen ja neljännen pelin - pikaisella googlauksella niitä ei myydä missään. Vitonen onkin sitten Telltalen ja löytyy Steamista. Kaikki nämä on joka tapauksessa ehdottomasti pelattava!