Pokemon X - I am the Champion!

Päihitin elite fourin ja pokemon championin 33 pelitunnin jälkeen. Kyllä, pokemonien kanssa leikkiminen ja kaikkien vastaantulevien pokemonien nappaaminen on vienyt hämmästyttävän paljon aikaa. Ikävä kyllä pokemonliigaan rullaluistellessani (tai pikemminkin päin sen seinää, oikeasti miten vaikeaa voi tuon hahmon ohjaaminen rullaluistimilla olla?) olin jo niin overlevelannut, että esimerkiksi tulityyppisten pokemoneiden mestari meni nurin neljällä surfilla. Lisäksi olin toki pokemonveteraanina ostanut 150 full restorea ja 50 reviveä, joita syötin pokemoneilleni kuin karkkia. Onneksi tekoälyvastustajat eivät pysty tuntemaan turhautumista.

Paras pokemon ever! En vieläkään tiedä, mikä tämän oikea nimi on.

Pokemon X:ssä on kyllä ihan siisti tarina, mutta hahmot ovat ihan järkyttävän pliisuja. "Rival" on kaverisi, jonka kanssa välillä vähän ottelette ja sitten hän kiltisti myöntää, että olet parempi. Not sure. Muistan, kuinka yli 10 vuotta sitten (herranjestas) Bluessa rivalini nimi oli aina PASKA, ja sain aina sydänhalvauksen, kun hänen tunnusmusiikkinsa yhtäkkiä alkoi soida ja hän tuli ja pesi pokemoneillani lattiaa. Eikä hän todellakaan ollut mikään kaveri! Smell ya later vaan itsellesi, PASKA! Lisäksi esimerkiksi elite fourin lohikäärmekouluttaja oli ihan älytön pettymys. Odotin jotain Lancen kaltaista, mutta hän olikin hihittelevä nainen, jonka mielestä oli ihan kiva otella. En usko, että hän edes tajusi olevansa pokemonliigassa.

Enkä edes aloita paasaamaan tästä maailman ärsyttävimmästä tyypistä AAAAARGHHH. Tietää sentään nimeni.

Kaikesta tästä huolimatta aivan pelin lopussa oli niin kaunis kohtaus, että tuli tippa linssiin. Ja ennen kuin kukaan tulee nauramaan, ettei Pokemon voi itkettää, katsopa ensimmäinen Pokemon-elokuva. Jos et itke Ashin muuttuessa kiveksi, olet ihmishirviö. No, lopputekstien jälkeen peli tarjosi kokonaan uuden kaupungin, josta löytyy safaria ja taisteluareena. Safari kuulosti todella siistiltä (oi miten ihana Safari Zone oli ensimmäisissä peleissä!) mutta ihanasti sinne pääseekin vain, jos on kavereita. Järkyttävää syrjintää, GameFreak! Taisteluareenalla pääsee taistelemaan loputtomiin muutamassa eri moodissa kaiken maailman kouluttajia vastaan. Lisäksi joku mies haluaa, että pyydystän hänelle joka päivä eri pokemonin, ja käski minun mennä etsimään Psyduckeja. En mennyt.

Myös lohikäärmeet kaipaavat hellyyttä ja leikkimistä.

Ehdottomasti paras uusi ominaisuus X:ssä on se, että pokemonien kanssa voi leikkiä. Se on ihan hirveän kivaa vanhalle tamagotchifriikille. Pokemonien kanssa voi pelata kolmea eri minipeliä, syöttää niille herkkuja ja silittää massua. Ihan parasta! Lisäksi löytyy minipeli, jossa teet pokemonisi kanssa samoja ilmeitä, jotka 3DS:n kamera tunnistaa (paitsi että se vaatii ihan järkyttävän jenkkihymyn, suomalainen ei riitä). Saa nähdä, minkä verran jaksan enää pelailla X:ää, kun se on nyt periaatteessa pelattu läpi. Tulevaisuudessa haluaisin ostaa Blackin tai Whiten, koska sisimmässäni elää ikuisesti 8-vuotias pokemonfani.