torstai 20. helmikuuta 2014

Animal Crossing: New Leaf - ensimmäiset fiilikset

Animal Crossing -pelisarja ei ollut minulle aiemmin tuttu. Kuitenkin luettuani Pelit-lehden arvostelun tästä sarjan uutukaisesta tiesin, että tuo on joskus saatava. Kun nyt hankimme 3DS:n, ostinkin siis samalla New Leafin. Pelit-lehti kehui tekemisen runsautta ja koukuttavuutta, ja oli oikeassa. Animal Crossingissa voi kalastaa, pyydystää hyönteisiä, sukellella, istuttaa puita ja kukkia, kaivaa maasta fossiileja, täyttää museon kokoelmia, myydä tavaroita kauppiaille ja kirpputorilla (ja tienata hirveästi rahaa), ostaa ties mitä, matkustaa trooppiselle saarelle, pelata minipelejä, tavata muita pelaajia, lähettää ja vastaanottaa kirjeitä ja lahjoja, jutella kyläläisten kanssa ja tehdä heille palveluksia, hallinnoida kaupunkia, sisustaa ja laajentaa taloa, hankkia hahmolleen uusia vaatteita, ja varmaan vielä paljon muuta, mitä ei nyt tule mieleen tai mitä en ole vielä ehtinyt tehdä.

Jokainen päivä on iloa ja juhlaa.
Animal Crossingissa pelaaja astuu junaan ja päätyy vahingossa pienen kaupungin pormestariksi (normipäivä). Kaupunkiin täytyy tietenkin muuttaa ja ottaa kunnon asuntolaina. Siellä sitä sitten asustellaan pienessä mökissä ja aletaan keräillä rahaa, jotta kaupunki saadaan kasvamaan. Vähitellen aukeaa kaikenlaista uutta tekemistä, ja kaupunkiin muuttaa silloin tällöin uusia asukkaita. Tykkään ihan älyttömästi tämän pelin hullunhauskoista, persoonallisista hahmoista. Jokainen on omanlaisensa puhetyyliä ja talon sisustusta myöten. Tosin ahne pelaaja pilaa kaikkien talojen sisustuksen alta aikayksikön, kun asukkaat pyytävät tuomaan heille jotakin, joka sopisi heidän sisustukseensa. Itse ainakin laiskana annan heille ihan mitä inventoryssa sattuu olemaan, kuten pyydystämiäni torakoita. Ovat muuten todella kauniita akvaariossa keittiön pöydällä... hyi helkkari.

Kaunis talo ja sen ylpeä kaunis omistaja.
Tässä pelissä parasta on ehdottomasti rento meininki ja huumori. Olen nauranut kyläläisten jutuille jokaisella pelikerralla. Parasta on kuitenkin matka trooppiselle saarelle veneellä, sillä veneen kapteeni laulaa merimieslauluja. Ne ovat ihan hillittömiä.

Asia selvä.
On mukavaa, kun on jokin peli, jota jaksaa pelata väsyneenä. Välillä tekee mieli pelata jotakin, mutta väsyttää niin julmetusti, ettei jaksa. Tai on muuten vain huono päivä. Silloin Animal Crossing on parasta mahdollista lääkettä. Pelin iloiselle ja niiiiin söpölle tunnelmalle ei voi kuin hymyillä. Ja hymy on aito. Liian ällösöpösiirappiseksi ei mielestäni mennä.

Kyläläisillä on usein jokin hokema, johon he saattavat kyllästyä ja pyytää minua keksimään uuden. Ei ehkä kannattaisi...
Suosittelen tätä kaikille. Miehet tosin varmaan eivät voi miehisyytensä takia tällaista peliä pelata. Minusta se on naurettavaa. Ei ole miehekästä tehdä, mitä muut olettavat sinun tekevän. On miehekästä tehdä, mitä itse haluaa, välittämättä muiden mielipiteistä. Eli 3DS käteen ja Animal Crossing pauhaamaan! Tähän jää koukkuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti